1995-15.02.2010
Ylimmäinen kuva taitaa olla viimeisin kuva Rokista
15 vuotta hän paimensi isoa laumaansa johon kuului meidän perhe miehen siskot lapsineen miun vanhemmat. Roki koki meidät kaikki omikseen ja paimensi meitä varmaan tapaansa.Kyllä on tullut tippa linssiin ja suren sitäkin kun tuo koiran hautaaminen ei onnistunut tälläisenä talvena ja työttömänä ei ollut rahaa saada tuhkaa itselle.Mutta Roko on muistoissanne ja kuvissa aina.
15 vuotta hän paimensi isoa laumaansa johon kuului meidän perhe miehen siskot lapsineen miun vanhemmat. Roki koki meidät kaikki omikseen ja paimensi meitä varmaan tapaansa.Kyllä on tullut tippa linssiin ja suren sitäkin kun tuo koiran hautaaminen ei onnistunut tälläisenä talvena ja työttömänä ei ollut rahaa saada tuhkaa itselle.Mutta Roko on muistoissanne ja kuvissa aina.
Voi, olen pahoillani! Suuren aukon jättää eläimen poismeno meihin ihmisiin. Itse olen kokenut saman, tammikuussa 2 vuotta sitten, meillä oli koiran hautaaminen edessä(14 vuotias sakemanni). Kaikista pahimmalta tuntui se, kun koira laskettiin hautaan... Ja todellakin aikaa on jo mennyt, mutta asian ajatteleminen vieläkin herkistää minut. Voimahali! <3
ReplyDeleteRaskasta menettää rakkaan perheenjäsenen :( Mutta nyt vanhuksella on varmaan kuitenkin ihan hyvä olla. Voimia ja halauksia sinne :)
ReplyDelete:*(
ReplyDeleteTaas valo viiltää taivaanrantaa
ReplyDeleteSe päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
(Markus Bäckström)
Voi sentään, kaiholla katson meidän uurnaamme kirjahyllyssä ja valokuvia seinällä. Iso ikävä on vieläkin, vaikka aikaa on mennyt jo neljä vuotta.
Voimia teille.
Suru on kun kaverista joutuu luopumaan, pitkään näette sen tulevan ja menevän, niin mekin kun kissasta aika jätti.
ReplyDelete